22.8.2012

Arki ei armahda

Arki ei armahda aamuherätyksiltä ja syksy se kolistelee jo oven takana. Syksy on minulle mieluisin vuodenaika. Olen vain sillä mielellä tänä syksynä, että voisinko alkaa talvehtimaan.

Kuuntelen Scandinavian Music Groupia. Unet, joissa peurat puhuvat lauletaan. Eilen kiroilin unenpöpperöissäni, kun ajoin kahdeksan kilsaista työmatkaani pyörällä. Aamun kauniit hetket ja muut liipalaapatukset ketutti. Unimaailma oisi ollut paljon ihanampi kuin reipastelu.

Nyt arkeen kiinni ajatuksissa kuitenkin kiva risteily viikon päässä. Nordic Rockabilly Cruise! (linkki tässä) Sinne rilluttelemaan! Puuh. Täytyy nukkua varastoon sitä varten.

20.8.2012

Uusi viikko taas aluillaan

Ihana viikonloppu on takana ja mittarin mukaan (+12 astetta) ankean kylmä maanantai alkoi pitkällä, uneksivalla ja lämpimällä herätyksellä. Illalla töihin niin ehtii herätä. Kahvia kupissa ja Meteors kaiuittimissa, ihanaa.

Viikonloppu oli rentouttava. Olin lauantaina kylläkin töissä, mutta kokonaisuudessaan viikonloppu oli mitä mainioin. Perjantaina miehen hummatessa kylillä avasin sipsipussin ja herkkudipin. Lasissa oli punaista jaffaa ja katsonnassa oli Batman trilogian ensimmäinen "Batman begins".

Kissulitkin nautti uneliaasta tunnelmasta. Tuo dippi, Taffelin thai demon grass-dippi, oli yltiöhyvää ranskankermaan sekoitettuna. Omninom!
 Agguri unten mailla. Vanha rouva osaa nauttia elämästä.
Perjantai-ilta meni sohvan nurkassa murustellessa. Illalla ajoissa menin nukkumaan ajatellen seuraavan aamun aikaista heräämistä. Olin jo unten mailla, kun unen läpi kuulin Aggurin naukuvan parvekkeella. Kipaisin parvekkeen ovelle päästääkseni kissan sisälle. Ulkona oli pilkkosen pimeää enkä aavistanut mitä tuleman piti. Avasin oven ja saman tien huomasin, että Agdalla oli jotain suussa. YÖK! HIIRI!!! Kiljaisin, juoksentelin paniikissa edes takaisin, vetäisin parvekkeen oven kiinni, pyöritin valokatkaisimesta olkkarin valot täysille, juoksin makkariin ja vetäisin makkarin oven kiinni perässäni. Soitin paniikkipuhelun miehelle. Baarin jyminässä mies nauroi ja lupasi viedä hiiren yöllä tullessaan pois. Olen sellainen paniikkihiiri kaikkien oksettavien jyrsiöiden läheisyydessä. Nukuin ovi kiinni ja toivoin, että hiiri ei tulisi uneen.

Aamulla hiippailin olkkariin tietämättömänä kuinka hiiren oli käynyt. Mies oli tullut yöllä minun heräämättä ja en ollut saanut sata prosenttista varmuutta, että oliko se vastenmielinen pitkähäntä jo poissa. Työmatkalla jaloissa kutisi, kun kuvittelin hiiren kiipeävän jalkaa pitkin. Minä ja minun fobiat, huu, jyrsijät ja korkeat paikat saa minut sekoamaan suhteettoman paljon.




Lauantaina töitä paiskittua suuntasin kodin kautta Espooseen moikkaamaan pikkuveljeäni ja pikkuveljen uutta tyttistä. Tortillojen, viinin ja kuopion poliisi-jaksojen viihdyttäessä ilta sujui kivan rattoisasti. Kuopion poliisit on mahtavan läpän omaavia veikkosia! Ysin jälkeen poistuimme keskustan kautta kotia ensin musiikkitalon puistossa poiketen. Animaatioleffa alkoi pyörimään puoli kympin pintaan puistossa ja puistossa oli suuri määrä katsojia. Me vain poikettiin, uni painoi jo luomia kiinni. En ollut myös poikennut puistossa aiemmin niin oli kiva käydä katsomassa lämpimässä elokuun illassa menoa puiston hämärässä.



Sunnuntain ohjelmassa oli mattopyykkäys Pukinmäen mattopyykkipaikalla. Mattopyykkipaikka oli ihan luksusta. Olen tottunut kyykkimään ja pesemään mattoja laitureilla ja pyykkituvissa, mutta Pukinmäen mattopesupaikoilla oli sopivan korkuiset matonpesutelineet, mahtavat vesihanat ja mattomankeli, että sai liiat vedet matosta pois mankeloiden. Mies oli mukana touhussa ja seitsemän mattoa me pestiin hullulla vimmalla. Lopuksi satoi vettä ja minä rillipiruna olin ihan pikku pisaroiden peitossa, mutta tunnelma oli mahtava. On myös hauskaa touhuta jotain älytöntä yhdessä. Vieressä oli vanhempi pariskunta pesemässä mattoja. Meidän ollessa yltä päältä märkinä vieressä olevan pariskunnan nainen piti tyylikkäästi miehen päällä sateenvarjoa, kun mies pesi mattoa. Se näytti vain koomiselta. Me ei varmasti näytetty koomiselta, haha!


Toivotaan poutaa ja että matot kuivuisi nopiaan. Sitten laitan mattoja myyntiin, kun on tullut kerättyä muutama noita liikaa murkkiin. Ihana, että on puhtaat matot levitettäväksi lattioille. Kissakodissa tuntuu vain matot likaantuvan ihmeen nopeasti. Hilma, kun oli taas yöllä päättänyt, että hänhän syö ruisleipää. Oli sitten leivän murut pitkin asuntoa.

Ihanaa viikonalkua pienestä viimasta huolimatta!

17.8.2012

Batman ja kissulinainen


Muutama viikko sitten tuli poikettua leffassa, kun oltiin kotipuolessa ihan vaan rentoillen, kun varttia vaille viisi illalla pälkähti mieleen, että jos sitä leffaan. Pikapikaa Finnkinon sivuille katsomaan monelta se Batmani olisi leffassa. Leffapaikaksi mies ehdotti Flamingoa. Mikäs siinä, kivempi melkein lähteä sinne kuin keskustan sykkeeseen. Batmania oli tarjolla viistoista vaille kuus niin saman tien nuttua niskaan ja autoon.

Leffakarkit otettiin kotoa matkaan ja sipsit kätevästi kaadettiin rapisevasta sipsipussista vähemmän rapisevaan siniseen roskapussiin. Leffassa täytyi odottaa, että valot sammuisi ennen sipseihin kajoamista. Haha.

Nautin leffateatterissa käymisestä ihan jo itsessään. Batmanista itsestä nautin aina yhtä paljon. Yön ritari-trilogian kolmas ja vika osa osui ja upposi, vaikka upposikin hiukan eri tavoin kuin aiemmat. Osaan kohtauksista olin pienoisesti pettynyt, mutta en paljastele yksityiskohtia, mutta suosittelen vielä jos esitysaikaa on vain jäljellä niin poikkeamaan leffassa. Bane, kissulinainen ja Batmani takaa varmasti keskivertoa paremman leffanautinnon. Itsekin himoilen näkeväni leffan kerran jos toisenkin vielä.

16.8.2012

Elvis

Elvis. Hän ihana hurmuri, joka on siirtynyt ajasta ikuisuuteen päivälleen 35 vuotta sitten. Tämä rock and rollin kuningas eli ennen jo omaa syntymääni, mutta hurmasi minutkin musiikillaan ja sutkimaisella olemuksellaan. Olen kolunnut materiaalia läpi Elviksen elämästä suurella mielenkiinnolla ja ostanut divareista Elviksen levyjä rahisuttaen niitä LP-soittimessa.


Elvis asustaa muiden kuumien tyyppien kanssa mun hattuhyllyn päällä.



Elvis oleili myös eilisessä rennossa asussa ja koreili H&M:n printtitopin etumuksessa rokaten.

Kun valmistaudun "bilettämään" ei musiikkisoittolistalla soi baarihitit vaan vanha rokki. Rokki saa jalan vispaamaan ja mielen kepeän iloiseksi. Ei sillä, että baarihittibaariin mielelläni joskus edes eksyisin. (Sivuhuomautus: eksyin pari viikkoa sitten ystäväni synttäreillä Namuun. Babejen ja Hunksien keikkuessa lavalla jonkin kilpailun tiimoilta kilpailun voittajalle lupailtiin silikonirintoja. Mitä! Onko ne noin jo arkipäivää? Olen elänyt pimennossa ennenkuin poikkesin diskohelvetissä.)

Elvis, tuo tuottelias laulaja ja näyttelijä on jättänyt paljon musiikkia kuunneltavaksi ja leffoja katsottavaksi, joiden maailmaan aion upota ihan teemalla Elvis. Onhan sunnuntaimaratoneja ihmisillä Frendeistä (eikö se sarja olisi jo nähty teeveessä? Minusta jo liian monta kertaa) ja muista sen sellaisista niin minun sunnuntaimaratoni tänä sunnuntaina tulee koostumaan Elviksestä. Elviksellä on vain niin paljon ollut annettavana ettei ihan yksi sunnuntai riitä kaiken katsomiseen, mutta hiljalleen useampaan otteseen aion tutustua tähän hurmuri rokkikukkoon.


Elvis <3 p="p">

11.8.2012

Levottomat jalat, levottomat

Lauantai. Ihanaa. Vapaa viikonloppu ilman suurempia suunnitelmia. Ilman suunnitelmia ja olen levoton. Jalat vipattaa, eihän sitä voi olla paikallaan. Viikonloppuna vielä, kun voisi tehdä kaikenmoista.

Eilen vedettiin lonkkaa ja bisseä. Grillattiin ja saunottiin ystäväpariskunnan kanssa. Oli lepposata. Kuoleman väsymys kaatoi ennen puolta yötä sänkyyn. Nukuin niin, että käsi puutui tunnottomaksi.

Tänään poikkesimme Motonettiin ja Biltemaan etsien riippumatolle "riippumisosia". Bilteman valikoima oli paljon laajempi ja kympin edestä sinkitettyä renkulaa ostettua riippumatto roikkuu partsille. Mies nukkuu päiväuniaan riippumatossa viltin alla.

Varustelekassakin poikkesimme ja vakuutuin paikasta. En ole aiemmin käynyt ja olipa miehekäs paikka. Kuka nyt ei miehistä tykkäisi? Haha.

Mutta bööniä lahti mukaan. Pin up Helsingin ja Varustelekan yhteistyön tulos koristaa ensi vuonna meidän seinää. On se hieno.

Nyt PMMP:n uudet rallit soi Spotifysta. Jos sitä tuperais tukkaa ja lähtisi haistelemaan Suvilahteen Flow-festaritunnelmaa. Festari ei musiikkitarjonnalta miltään osin uppoa, mutta tuttuja on paikalla on varmasti paljon.

Heissuli, ihanaa viikonloppua!

8.8.2012

Leppoisaa

Tänään olen heräillyt hitaaseen aamuun kahvitellen ja nettiä tutkien. Olen ajastanut itseni niin, että ehdin siivota ennen töihin lähtöä. Tänään tulee hyvä päivä, ainakin toivon niin. Viime yönä näin niin karmivia painajaisia, että sielua riipi pelko. Nyt en vain yhtään muista mitä unessa pelkäsin. Muistan vain pelänneeni paljon. Pelänneeni niin, että hereille tullessani mua kylmäsi.


Eilen istuimme iltaa parvekkeella tuulen tuivertaessa puissa. Grillasimme ja höpöttelimme miehen kanssa höpöjuttuja. Hilmakin yritti omia jekkujaan. Hilman mahdoton tehtävä oli, että kuinka päästä parvekkeelta vapauteen. Mies vain sattui istumaan pakoreitin edessä. Hilma on hassu hupsuudessaan. Ei se penaalin terävin tapaus.


En ollut aiemmin maistanut punaista pestoa. Enkä maistanut nytkään, eihän se maistu miltään? Olen ahkera vihreän peston käyttäjä ja kaupan hyllyn notkuessa tyhjää vihreän kohdalla nappasin punaisen mukaan. Moka.
Omninomninom!

Ihanaa, että täällä tuntuu poikkeavan välillä muutama mun juttujani lukemassa.

Leppoisaa keskiviikkoa!

6.8.2012

Paska maanantai

Nenän pää vaan näkyy peiton alta, kun olen kääriytynyt vilttiin ja viltin päälle kietonut peiton. Kylmä. Vatsaa kivistää ja se saa kropan palelemaan. Maanantai.

Poikkesin lekurissa ja vatsatautia se vain kuulemma on. Selailen nyt blogeja ja unelmoin herkuista, mutta heikolla olollani en ole uskaltanut kuin kajota avokadoon.

On olemassa monta kivaa blogia, mutta seuraan vain muutamaa. En tiedä itsekään miksi tätä blogia pidän. On vain mukavaa toisinaan jakaa kivoja asioita, ajatuksia ja tapahtumia ilman mitään stressiä. Puuhaan ja tuunaan ja mennä viiletän niin, että murto-osa asioista tallentuu tänne nettiin, mutta olen huomannut nappaavani nykyisin enemmän kuvia blogin kirjoittamisen myötä kuin ennen blogia. Se on hyvä asia vain, on ihana selatat menneitä kuvina. Eikä se harmita vaikkei kaikki ne kuvat tulekaan julkaistua täällä blogissa.

Tällä viikolla, kun tästä olosta selviän, olisi tarkoitus tavata muutama ystävä kahvittelun merkeissä ja viikonloppuna sitten grillata kotona ystäväpariskunnan kanssa. Viime viikkokin oli ystävä painotteinen miehen rymytessä Norjan metsissä. Mies palasi lauantai-iltana kotia ja nappasi minut Kiasman kulmilta kyytiin. Olin työporukalla viettämässä alkuiltaa Amarillossa överiruoka-annoksia syöden. Loppuilta menikin kotihimmailuna ja aikaisena unipalloiluna.

Nyt selailen Annaliinan blogia. Mielenkiintoisia diy-juttuja blogissa ja upeita kuvia. En tunne, että pukeutumistyyli olisi meillä yhtään samanlainen, mutta inspiroidun kyllä blogista pitkästä aikaa hyvinkin paljon. Ihan tuntematon blogi oli tämäkin ennen tätä päivää. Jospa sitä innostuisi toteuttamaan loppuun muutaman diy-jutun myös itselle ja miehelle. Ajatuksen tasolla on ollut muutama hauska projekti, toteutus on odottanut innostusta.

Mukavaa alkavaa viikkoa! Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu!