Tänään olen heräillyt hitaaseen aamuun kahvitellen ja nettiä tutkien. Olen ajastanut itseni niin, että ehdin siivota ennen töihin lähtöä. Tänään tulee hyvä päivä, ainakin toivon niin. Viime yönä näin niin karmivia painajaisia, että sielua riipi pelko. Nyt en vain yhtään muista mitä unessa pelkäsin. Muistan vain pelänneeni paljon. Pelänneeni niin, että hereille tullessani mua kylmäsi.
Eilen istuimme iltaa parvekkeella tuulen tuivertaessa puissa. Grillasimme ja höpöttelimme miehen kanssa höpöjuttuja. Hilmakin yritti omia jekkujaan. Hilman mahdoton tehtävä oli, että kuinka päästä parvekkeelta vapauteen. Mies vain sattui istumaan pakoreitin edessä. Hilma on hassu hupsuudessaan. Ei se penaalin terävin tapaus.
En ollut aiemmin maistanut punaista pestoa. Enkä maistanut nytkään, eihän se maistu miltään? Olen ahkera vihreän peston käyttäjä ja kaupan hyllyn notkuessa tyhjää vihreän kohdalla nappasin punaisen mukaan. Moka.
Omninomninom!
Ihanaa, että täällä tuntuu poikkeavan välillä muutama mun juttujani lukemassa.
Leppoisaa keskiviikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti