30.5.2012

Miu mau!

Tällä tiluksella on kaaos. Viimeiset irtoaarteet (romut) kerättyä vanhalta kämpiltä tuskallisen puurtamisen jälkeen kasaan ja miehen ajeltua henkilöautolla ainakin tuhat (viis) kertaa ees sun taas kamoja vieden, kaiken säätämisen jälkeen olin helpottunut. Yhden kotini ovi sulkeutui lopullisesti takanani. Jos on kaaos kotona niin luulisi, että sitä pureutuisi kamojen kimppuun ja siivoisi. Luulisi, että sitä järjestelisi saadakseen selkoa, mutta ehei. Minä se alan liimailemaan reseptejä resepti vihkoon ja virkkaamaan mattoa siistiin makkariin. Kaaoshan asuttaa keittiötä, parveketta ja eteistä.


Tässä hiljalleen valmistaudun illan työvuoroon ja oon saanut reseptien ja Hilman kopan virkkaamisen lisäksi aikaiseksi Spotifyn musalistan päivittämisen. Eihän sitä voi puuhailla ilman musiikkia. Olen kuitenkin pessyt taas pyykkiä ja tiskejä ja purkanut pari laatikkoa, etten tuntisi itseäni aivan saamattomaksi.


 Omistan suurtakin suuremmat silmäpussit. Ystäväni tuparit viikon kuluttua on teemalla Naamarit. Näinä päivinä toivoisi, että olisi naamari, jonka napata naamaan. Paperipussi-bileet vois olla myös tän päivän teema. Jos se kompensois jos on nätti hame.


Hilma on oiva apuri ja rasittava assistentti kaikissa lanka- ja naruprojekteissa. On kiva, että on seuraa pikkuneidistä, mutta muutaman kilon painoinen karva-apina roikkumassa narussa on hiukan hankala virkata mattoon mukaan. Toista kissaani Agdaa ei paljon näy, kun Agda on keksinyt ulkoilun. Tänään Agda huusi parvekkeella kuin syötävä, juoksin salamana paikalle niin Agda oli tuonut näytille päästäisen. Olin oksentaa.




Mattohan valmistui makkariin, johon maalasin vanhat kehykset keittiön seinämaalilla. Ogelin Lankamaailmasta, Oulunkylästä ostamani trikookude oli tismalleen saman väristä kuin seinämaali. Mahtava sattuma. Sängyn päällä oleva huopa on äidiltäni saama lahja, jonka kankaan hän oli bongannut Eurokankaasta. Söpö.



Virkkaus vei sen viis kuus tuntia ja tein ihan simppelisti ilman mitään ohjeita.



 Assistenttini oli hyvin pettynyt, että hänen trikookudesänkystään muodostui matto niin poikkesin uudestaan Lankamaailmaan ja osti Hilmalle vaaleankeltaista kudetta, josta kohta olen virkannut Hilmalle oman pedin. Tuntuu olevan mieluinen.


"Mä!" juttelee Hilma.

Miu mau!

Ei kommentteja: