Lapsuuden kesät meni isäni kanssa veneillessä pitkin Suomea ja muistan kuinka tykkäsin kesistä vaikken teini-iän kovimmassa angstissa ihan täysillä arvostanutkaan juhannuksia isäni kanssa. Olin viime lauantaina ystäväni polttareissa ja siellä oli kyssärinä, että "Hulluin juhannusmuistoni?". Ehkä se on hiukan hullua, että olen mieluiten juhannukset isäni seurassa joko veneilemässä tai iskän mökillä Leppävirralla. Tällä viikolla pääsen taas juhannukseksi saaren rauhaan.
Ostettiin Tarjoustalosta koti- ja mökkioleiluun sopivat asut. Sanon näitä potkupuvuiksi. Tarjoustalo ei tuota pettymyksiä ja nämäkin löytyi neljänkympin hintaan. Nyt vain vielä muutama päivä niin sitten saa lepposasti löllötellä potkupuvuissa Leppävirran maisemissa. Ihanaa!
( Pottuvarvas pitää peukkuja juhannussäälle, tuu helle kiitti!)
2 kommenttia:
Onhan nuo pötkupuvut kohtuuhyvä itikkasuoja. Hyttynen tosin pistää kankaan läpikin, mutta muilta ötököiltä suojaavat ihan hyvin.
Toivottavasti ei tule sadetta sille alueelle. Muuten voi lättytaikina alkaa laimentua, jos oikein kaatamalla tulee taivaalta vettä.
Hehe, totta! Satoi tai paistoi niin aion lettuja tehdä. Jotakin ne lupailee, että olisi lämmin. Iskä sanoi vaan eilen rakeita tulleen Leppävirralla. Suomen suvi se osaa yllättää!
Ihanaa juhannusta sulle Eila!
Lähetä kommentti