25.9.2012

Kumpa onni olisi myötä


Tänään sain buutsit. Mies osti ne työkaveriltaan. Mustat ja nahkaiset ja ulkoilutin niitä jo postissa poikkeamalla. Ne on varmastikin kovassa käytössä hameiden kamuna, en tunnetusti ole housuihmisiä. Voin myöhemmin laittaa kuvia näytille jos vain haluatte. Eksymmehän illalla Ikeaan harjoitettuani aiemmin puhelimitse pienen ylipuhumisissession. Haha, toisen pahoinvoinnin ja puistatuksen voi aistia vain sanomalla sanan Ikea. Ikeasta oli tarkoitus käydä katsomassa laskoskaihdinta parvekkeen oveen ja tuolin päällysiä keittiön tuoleihin. Olen hullaantunut nyt mustikan sinisestä. Hullua, ennenhän inhosin sinisen sävyjä.


Kotona ei ole tylsää kun kissaneiti Hinuri viihdyttää. Hilman lukuisat nimet ja omituiset tavat kummastuttavat. Nauranut olen myös räkäisesti pienelle, haha, ei niin pienelle kömpelyydelle. Myös projektiassarina Hilma on osallistuva ja Hinuri sanoo taatusti mieleipiteensä jossei jokin mene niinkuin Hinu haluaisi. Pientä väittelyä olemme harrastaneet tänäänkin ja Hilma on istunut jäähyllä ulkona. Parvekkeella on nyt kanaverkot esteenä ettei Hilmasta tulisi epäonnista karkulaista. Hilma ei vain selviytyisi luonnossa ja tuntisin suurta huolta jos Hilma vahingossakaan pääsisi karkuteille. Agda on toista maata. Selviytyjä ja älykkö. Hassua kuinka sitä höpöttelee kissoistaan, vai ei ole kissoilla luonteita? Täältä voisin hiukan antaa luonnetta poiskin.



Kotimyyrämäinen olemus vallitsee yhä Star Wars-paidassani ja tukka ponnarilla oleillessani. Olen tuumaillut vaihtavani hiusten väriä. Himoitsen suuresti punaisesta tukasta. On jo tahtojen taisto pään sisällä käynyt sietämättömäksi. On vain se hillitön värjäys siirtänyt ajatuksia punatukkaisuudesta pois. Punanen helposti kulahtaa, vaikkakin ei tuo minun tukka nytkään täysin parhaimmillaan ole. Pirun ja enkelin taistoa, totisesti.




Hinuri ja sen hanuri. Ehdoton suosikki paikka Hilman mielestä on tuo cd-soitin. Voi sitä harmaan karvan määrää mikä lymyää teeveen läheisyydessä.



Nyt Ikeaan, lihapullille ja etsintäreissulle. Kumpa onni olisi myötä.

(mulla soi päässä Johanna Kurkelan uusi biisi Oothan tässä vielä huomenna. Ihana biisi!)

Ihanaa tiistaita!

Ei kommentteja: